Syksyn suunnitelmia
Niin se vain kesä meni hujauksessa, ei ole tännekään ennättänyt kuulumisia kirjoitella. Koitan siis saada tiivistetysti meidän menoa yhteen ja mitä suunnitelmia meillä on loppuvuodelle!
Kesän aikana meillä Lounalla oli pitkät juoksut. Juoksut eivät siis kokonaisuudessaan ole ohitse, kun vuotopäivät loppuu (n.7-10 vrk), vaan juoksuissa menee vuodon jälkeen vielä pari viikkoa koiran täysin toipuessa hormonimyrskyistään. Juoksuissa on paljon yksilöllisiä eroja, joten opettelua aina oman koiran kierron tuntemisessa. Louna olikin pidempään heinäkuussa juoksujen aikaan tosi alla päin ja vähän kireä. Tiiviisti seurailinkin, ettei vaan olisi tai tulisi mitään juoksuista poikkeavaa, jota ei onneksi tullut. Otettiinkin Lounan kanssa rauhakseltaan tuo aika, jolloin hän sai vain nauttia. Nyt juoksut ovatkin enää kaukainen muisto vain ja kotona meillä on taas meidän oma tuttu ja rakas tyttömme! Kömpii (mukamas) salaa kainaloon, ruoka maistuu ja leikit Lyylin kanssa ovat taas intoa täynnä. 9 kuukauden päästä sitten taas uudestaan! Huh! Lounan juoksujen aikaan oltiin myös hetki reissussa, jolloin Louna jäi mökkeilemään tuttuun ympäristöön isovanhempien kanssa. Samaan aikaan Lyyli sukkuloi kaupunkiympäristössä kuin vanha tekijä; istua notkui ravintolassa ja majoittui hotellissa. Ensi kerralla toivottavasti saadaan molemmat koirat osaksi reissua, nyt oli kaikista järkevin tapa tämä. Siinähän oltaisiin oltu, kun olisi kaikki kulmakunnan koirat olleet meidän tytön kimpussa!
Lounan juoksujen päätyttyä elokuussa alkoi meillä molempien tyttöjen tokot. Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa ohjattujen treenien pariin, vaikka muutamat kerrat meiltä jäi väliin sovittujen menojen takia. Louna muisti mammailun jälkeen mitä siellä nyt pitikään tehdä ja päästiin ihanaan treenimoodiin molemmat. Lylliksen kanssa aloiteltiinkin ihan alkeista ja kieltämättä oli ihanaa aloittaa ns. "tyhjältä pöydältä" ja ehkä toisella tapaa nyt itse huomioida omaa toimintaansa, kun niitä omia käsien vihjehuitomisia yritän aina välttää. Niitä on Louna joutunut mun säheltäessä enemmän sietämään.. Se on meillä varmasti molempien koirien kanssa jatkossakin aina se suurin haaste, sillä itse kun olen varsin eläväinen niin omien käsien ja puheen hallinta ja ohjeiden anto on treenilistan kärjessä ihan vakiona. Nyt koitetaan treeniryhmää jatkoon löytää ehkä enemmän kuitenkin Lyllikselle. Lounan kanssa tarkoitus on jatkaa mejäilyä vielä, kun lumet ei peitä maata. Samalla Lyylille on mahdollista tehdä jo taipparitreeniä pohjalle ensi kesän treenejä varten.
Näyttelyissä pyörähdettiin kesällä lopulta aika vähän. Louna sai CACIBin toukokuussa, joten kuumaa kesää ja kovaa uimaria helpotettiin ja ajettiinkin turkki kesäksi matalaksi (+ ne juoksut). Siinäpä ne muutamat näyttelyt nyt sitten menikin.. Mutta Lyylin pentuturkki olikin sen edestä pysynyt yllättävän hyvänä! Olen pieniä "hahtuvatrimmauksia" sille tehnyt, mutta muutoin aivan luonnollisessa olomuodossaan. Käytiin Äänekoskella ryhmiksessä elokuun alussa ja Lyyli saikin sieltä kivan arvostelun itselleen! Mitään yllättävää ei tullut vastaan, sillä ahtaanpuoleiset takaliikkeet olivatkin jo huomattu. Vesisade teki meille kuitenkin tepposet, kun suojasin Lyylin vartalon varjon alla niin, että pää ehti sitten kastua ja karvat lyttääntyä. Hieman hymyilyttää, kun arvostelussa lukeekin, että pää saisi olla vahvempi (haluaisin itse lisätä siihen, että ei jatkossa enää yhtään märempi!). Tämä oli kyllä kokemuksena tosi kiva, Lyyli meni kehässä tosi kivasti ja tuntui nauttivan menosta! Ollaankin sen jälkeen käyty match showssa pari kertaa ja kulutellaan pian palkintoja, mitä niistä on saatu, mm. koirahierontaan lahjakortti, treenimakkaraa, treeniherkkuja .. Aivan mahtavat mätsärikokemuksetkin meillä nyt takana. Nyt tulossa onkin sitten vielä yhdet pentunäyttelyt, joiden jälkeen onkin sitten jo junnu!
Syksyä odotan innolla. Lähinnä rauhallisempaa ja seesteisempää aikaa, kuin kesä oli. Syksyllä näyttelyiden suhteen ollaan avoimia, mutta mitään ihmeellisiä suunnitelmia meillä ei vielä ole kalenterissa ylhäällä ennen talvea. Näyttelyiden lisäksi olen halunnut viedä Lounan luonnetestiin, jonne onnistuttiin saamaan nyt syksylle paikka. Aiemminhan Louna on rotukatselmuksessa saanut luonnearvioinnin ja siellä ihan barbetin kuvauksen. Aivan innoissaan olenkin nyt katsellut videoita koirien testauksista, barbetien ihannekuvauksesta ja miettinyt, mitenhän se oma koira siellä sitten käyttäytyy ja onkohan se kuinka barbet? Kohta se sitten selviää! Jännityksellä jään odottamaan meidän koepäivää, toivottavasti Lounakin on yhtä innoissaan!
Lounan kanssa olen myös varovaisesti suunnitellut, olisiko siitä vielä emoksi toiselle pentueelle. Ja kun kaikki näyttää menevän tosi kivasti, niin toivottavasti päästään tutustumaan uuteen uroskaveriin myös syksyn aikana ja pystyn niistäkin suunnitelmista jatkossa enemmän kertomaan. Ihania, jännittäviä juttuja ja kohtaamisia siis luvassa. Ja kun kaikkea kivaa on meillä syksylle tiedossa, niin lupaan kirjailla tätäkin sivustoa aktiivisemmin tänne nähtäville!
