Keväiset tuulet
Kovin hurjaa, että pian on jo huhtikuu. Kevät tulee vauhdilla ja sekös meille sopii! Meillä on käynyt paljon vieraita alkuvuodesta tutustumassa barbeteihin ja myös erityisesti Lounaan pentusuunnitelmien johdosta. Välillä lapsiperheen arjessa sopivaa aikaa on vaikea löytää ja muuttujia tulee, mutta on niin todella tärkeää tutustua rotuun ennen pentupäätöstä ja minulle tärkeä, että pääsen pentujen kotiehdokkaisiin puolin ja toisin tutustumaan. Meidän karvakaverithan ottaisi vieraita päivittäin vastaan, niin onnellisia he ovat olleet. Mutta kyllä se aika vain aina jostain löytyy ja mukavia kohtaamisia onkin ollut - kiitos siitä aktiivisille koiraihmisille!
Meillä Lounan kanssa oli onnistunut astutusreissu Konnan luokse maaliskuun alussa. Ajomatka oli pitkä, mutta hommat sujui hetkessä ja hyvin, kun koirat kohtasivat taas toisensa. Nyt jännätään täällä ja seurataan muutoksia. Toivottavasti onnellisia uutisia saadaan pian kertoa!
Lyylin kanssa saatiin tokon rinnalle kevääksi treeniaikaa BH-koetta varten. Ollaan myös menossa karvakaverien soveltuvuuskokeeseen ja jos sielläkin junnu osaa käyttäytyä, niin saadaan vierailla karvakavereina! Kiirehän meillä ei ole ja toisaalta Lyylikin on vielä tosi nuori, mutta lähdetään kokeilemaan. Lyylille olen vielä näyttelyitä suunnitellut, vaikka mitä vanhemmaksi kasvaa, niin sitä vähemmän saa anteeksi kapeasta ja vielä nuoren, keskenkasvuisen koiran rungostaan. Ikää on siis vasta 1v2kk ja rotevuutta ja syvyyttä odotellaan vielä. Meidän nassikka kun on pitkä ja kapea leidi vielä! Mutta käydään nyt, kun on ilmoittauduttu ja kokeillaan. Sertejähän Lyyli ei enää saa ottaa vastaan, kun 2 on jo junnuista, mutta nuo junnu sertit houkuttaisi. Meillä toki päätavoite on kuitenkin tuolla harrastusrintamalla, niin nämä on näitä omistajan sivuhaaroja pääreitiltä.. Kiva käydä myös siltä kantilta, kun koira viihtyy ja oppii tärkeitä taitoja olemiseen häiriössä. Omistajalla hyvä ystävä mukana reissuilla omien koirien kanssa, joten mukavia virkistysmatkojahan nämä ovat!
Mutta elo varsin vauhdikasta ja nyt oman käsimurtumani takia hieman järjestelyjä vaativaa. Toistaiseksi on kaksi viikkoa menty täysin toipilaana, eikä asiaa ole ollut edes lenkittää koiria, puhumattakaan treenaamisesta. Kipsi toivottavasti saadaan pois huhtikuussa, mutta toivotaan, että pääsisi normaaliin arkeen sitten pian kiinni. Koirat olivat vielä harmiksi mukanani, kun käteni katkesi, joten pikaista treeniä kaivataan silläkin, etteivät ala minua vahtimaan tai suojelemaan lenkeillä.. Mutta mennään sillä asenteella eteenpäin, että onnistumiset tuntuu aina paremmilta haasteiden jälkeen!
Ihanaa kevättä!☀️